Vietimme syyslomaa Saimaan saaressa. Aivan mökin lähettyvillä on yksi lempipaikoistani Saimaalla, Liehtalanniemi. Siellä lumituiskussa kuvasin Sukkasatosukkiani, Ugreja. Siellä myöskin päätin, että koska lankaa jäi jäljelle neuloisin vielä samasta langasta Tuiskut. Kuvassa (yllä) Liehtalanniemi on etualalla oikealla.

Sain kesällä Katrilta lainaksi Pirkanmaan Kotityön Sukkaohjekuvaston, joka on miusta paras suomalainen sukkaohjekirjanen, jonka olen nähnyt. Se on niin i-ha-na!!! Pidän sitä olohuoneen pöydällä ja katselen ja haaveilen päivittäin. Pitäisi hankkia se omaksi, saakohan sitä muualta kuin Pirkanmaan Kotityöstä?

Miusta tietyt mallit on tietyn värisiä. En olisi esimerkiksi voinut kuvitellakaan neulovani Ugreja hempeistä pastelliväreistä, Tuiskuihin sellaiset värit olisivat sopineet. Ugrien värien piti olla maanläheisiä tai sitten jotenkin voimakkaita.  Piti tutkia piirongin kätköjä. Löysin kaksi vyyhteä keväällä neuleretriitistä ostamaani Puffa-lankaa, käsinvärjättyä ja ihanan ohutta - juuri sopivaa Urgeihin.

En tiedä, oliko lumipyryllä osuus asiassa, mutta kuvissa tuo tummempi lanka näyttää melkein violetilta, vaikka se on tummanruskeaa. En ole aiemmin ollut ruskean ystävä, mutta näistä Puffa-langan väreistä kyllä tykkäsin.

Tykkäsin myös Urgien kuvioinnista. Ensimmäisen sukan varren alku piti neuloa kahteen kertaan, kun sotkeennuin mallikerroissa (ja ehkä keskityin liikaa kuuntelemaan Agatha Christien "Murhaa Mesopotamiassa"). Aloitin alusta ja laitoin silmukkamerkit mallikertojen väliin ja heti alkoi Lyyti kirjoittamaan!

Tykkäsin neuloa näitä sukkia myös siksi, että vaikka varsi oli vaativaa kirjoneuletta, kantapäästä lähtien sukka oli nopeaa neulottavaa. En ehtinyt tympääntyä ja tuskastua kumpaankaan. Olisi pitänyt vain muistaa, että kirjoneuletta kannattaisi neuloa hiukan paksummilla puikoilla. Kirjoneulevarresta tuli tiukka ja sukkia on hankala saada jalkaan. Tuiskuissa kireys jopa näkyy, koska varret ovat lyhyemmät.

Ohjeet Ugreihin ja Tuiskuihin: Pirkanmaan kotityö oy:n Sukkaohjekuvasto

Puikot: 2 mm pyöröt ja sukkapuikot

Lanka: Puffa-sukkalankaa

Liehtalanniemessä siis tuiskutti lunta.  Menneen ajan lumo oli silti niin riipaisevan kaunista ja inspiroivaa. Juuri tässä (yllä) kohdassa päätin neuloa vielä Tuiskut. Oli aika palata mökille, juoda kupponen teetä ja istahtaa sohvaan neulomaan ja katsomaan telkkaria. Loman jälkeen teki muutes mieli röytäistä - liikaa telkkaria, liikaa neulomista (ihan totta!) ja liikaa syömistä - kerrassaan loistava loma!

Tuiskuja neuloessani jännitin ihan viime metreille saakka. Riittäisikö lanka? Välillä olin ehdottomasti sitä mieltä, että riittää.  Pari kerrosta myöhemmin huomasin lankakerän uhkaavasti hupenevan - ei riitä sittenkään. Pohdin, että löytyyköhän Puffalasta vielä tätä samaa väriä ja mitä sitten jos ei löydykään. Voisinhan tehdä sukkien kärjet jostain kolmannesta väristä.

Lanka jäi jäljelle pienet nöppöset, mutta se riitti kuitenkin. Ei tarvinnut tilata lisää tähän lankaa. Olen tilannut Puffa-lankaa yhteen toiseen sukkaideaan, johon olen haalinut lankoja sellaisella innolla, että taitaa käydä samalla tavalla kuin muinaisten Kainuunlapasten kanssa.

Pidän kovasti tuosta Tuiskujen kuviosta. Taidanpa neuloa sen joskus useammalla värillä. Leveä joustinneule sopii miusta myös mukavasti sukkien jalkateriin.