Tykkäsin niin kovasti neulomastani piposta, että miun piti ostaa lisää samaa lankaa ja neuloa toinen pipo. Lanka on merinoa, eikä siis kutita päätä ollenkaan. Samanlaista en kuitenkaan jaksanut neuloa, vaan tein pipon omalla ohjeella. Koska en osaa suunnitella ja pähkäillä paperilla, jouduin taas purkamaan ja neulomaan uudelleen, jotta sain oikean koon.



Siinä hötäkässä miun malli vähän muuttui, koska en muistanutkaan tehdä ylimääräistä pientä palmikkoa, kuten olin suunnitellut. En enää jaksanut purkaa siinä vaiheessa, kun huomasin mokani. Tulipahan vähän yksinkertaisempi palmikko!


Neuleen tiedot ovat täällä. Varastoneulontagrammoja ei kertynyt tällä kertaa yhtään.

P.S. Tuo villapaita on iänikuinen hiihtovillapaitani, jonka laitan reppuun hiihtoretkille. Se on niin iso, että sen voi sujauttaa anorakin päälle lämmittämään nuotiotulilla istumisen ajaksi. Neuloin sen tuttavani lampaiden villoista vuosia sitten.