Jo parin vuoden ajan olen suunnitellut virkkaavani heijastimen - mitään en kuitenkaan ole saanut aikaiseksi.  Lokakuussa vietimme päivän kodalla. Tarkoituksena oli vain olla ja nauttia olostamme. Sinne sitten otin mukaan heijastinvirkkauksen, jonka sainkin siellä valmiiksi.

Heijastin jäi kuitenkin viikoiksi käsityöpussiin. Huomasin Puikkomaisterin heijasitinhaasteen, joka sekin meni ohi. Lopulta muutama viikko sitten päättelin langat. Sitten jäinkin miettimään pitkäksi aikaa sitä, miten kiinnittäisin heijastimen takkiini. En nimittäin halua käyttää hakaneulaa, koska miulla on untuvatakki. Hakaneulan tekemästä reijästä lentäisi pieniä untuvahahtuvia ulos.

Vihdoin, viime maanantaina, löysin käyttämättömän pyyhkeenpidikkeen, jonka rikoin ja siirsin hammasosan heijastimeeni. Kaamos ja pimeys! Nyt uskaltaudun sekaanne: