Neulojan on aina mukavaa matkustaa. Ennen matkaa on kivaa suunnitella matkaneuletta. Mitä neuloisin? Mikä olisi riittävän mielenkiintoista, muttei niin vaativaa, ettei sitä sitä voisi matkalla neuloa? Mitkä puikot saa ottaa lentokoneeseen? Kuinka paljon jaksan kantaa? Sukka on kätevä matkaneule. Neule mahtuu käsilaukkuun, sitä voi neuloa koneessa sallituilla bambupuikoilla ja sopivia ohjeita on pilvin pimein.

Neulojan ei tarvitse huokailla ja tuskastua odottelusta tai jonottelusta. Aina voi kaivaa sukankutimen esiin ja neuloa. Syyslomamatkallamme Englantiin jouduimmekin yllättäen odottamaan Heathrow:n kentällä 3 tuntia. En tuskastunut tai suuttunut tai pitkästynyt - neuloin sukkaa ja nautin. (Ylläoleva kuva ei ole Heathrow:lta, vaan Helsinki-Vantaan kentältä.)

Olin selaillut Neulekirjaa melkein päivittäin. Matkalle lähtiessä kaivoin piirongin laatikosta Pirkkasukkalankaa ja monistin kirjasta Bones-sukkien ohjeen. Kivat, helpot matkaneulesukat! Vaikka neuloin varsiin yhden mallikerran enemmän kuin ohjeessa, sain sukat reissulla valmiiksi. 

Koska olen tottunut heräämään aamulla töihin puoli seitsemän aikaan, herään yleensä lomallakin samaan aikaan - paitsi että Englannissa kello oli puoli viisi. Mutta eipä tarvinnut pyöriä tuskastuneena sängyssä ja odotella isäntäväen heräämistä. Sukkaneule vain esiin ja aamunsarastusta odottamaan. Ensimmäisenä aamuna olikin kaunis auringonnousu, jota säesti punarinnan laulu.

Sukat siis valmistuivat ennen kuin reissu oli puolessa välissäkään. Mutta ei hätää, olin varautunut tilanteeseen etukäteen. Olin tunkemut matkalaukun sivutaskuun kaksi kerää Katrin Tallinnasta tuomaa sukkalankaa. Dorsetin kauniiden maisemien inspiroimana aloitin neulomaan uusia sukkia. Se vain harmitti, että olin unohtanut parsinneulan kotiin (eikä isäntäväelläkään sellaista ollut), muuten olisin pihakeinun sijasta kuvannut sukkani täällä:

Sukkien tiedot löytyvät täältä.