Auringon noustessa lähdin kohti rautatieasemaa, piti ehtiä Helsingin junaan - kohti Silmä, pisto, tikki, takki - käsityötapahtumaa. (Miten voi olla tuo nimi niin hankala!?!) Helsingissä miuta oli vastassa Katri, jonka kanssa suunnistimme pienien mutkien kautta Tieteiden talolle.
Kyllä kannatti tulla kauempaakin! Tietenkin Katrin seurassa oli kivaa ja hauskaa, mutta tapahtuma itse oli niin mukava. Siellä olisi ollut luentoja, mutta emme niihin ehtineet, vaikkakin olin alunperin ajatellut, että nimenomaan niiden takia haluan osallistua. Myyntipöytiä oli vajaa parikymmentä, kaikki sellaisia, että kauppa kävi. Omaan kassiin ostin suunniteltua, yllätyslöytöjä ja vain 3 kerää heräteostoksia. Sinne mahtui vielä Katrin kivat tuliaiset Tallinnastakin (kiitos!).
Yllätyslöydöistä toinen oli kirjontakehikko ja neulavahti. Kirjontakehikkoa olen joskus haikaillutkin, mutta ne ovat olleet kalliita ja ne on pitänyt tilata jostain ulkomailta. Neulavahtia en ole koskaan nähnytkään. Se on siis magneetti, johon neulan voi jättää silloin kun ei kirjo. Kätevää! Yllätyslöydöistä toinen oli italialaista sukkalankaa, jota olen joskus etsinyt.
Käsityötapahtumassa oli myös neulekahvila, josta sai lounasta ja jossa sai myös lepuuttaa jalkojaan ja neuloa. Toivottavasti tapahtuma järjestetään uudelleenkin. Helsingissähän oli samaan aikaan käsityömessut, mutta sinne en olisi viitsinyt täältä saakka lähteä. Tämä oli sopivan pieni, kotoinen, hyväntuulinen ja keskittynyt olennaiseen (=neulomiseen), jotta siellä viihtyi koko päivän.