Vakioretkikohteemme Kuusamossa käydessämme on Riisitunturin kansallispuisto, joka ei kylläkään ole Kuusamossa, vaan Posiolla. Tällä kertaa saimme ihailla myös sielikön kukintaa.

Taran labyrintistä jäi niin paljon lankaa tähteeksi, että päätin neuloa siitä jotakin. Miulla tahtoo jämälangat jäädä piirongin kätköihin marinoitumaan iäksi, joten olen tänä vuonna yrittänyt keksiä niistä neulottavaa heti. Samoihin aikoihin Ravelryssä syntyi Suomalaisia perinteitä-ryhmä, jota olen täälläkin aiemmin mainostanut. Sen innoittamana päätin neuloa huivin, joka pohjautuisi suomalaiseen neuleperinteeseen.

Pirtin kehräämön lanka raidoittuu todella kauniisti, joten huivi ei kaivannut kauheasti muuta.   Kukkakuvion löysin vanhasta Neoviuksen neulelehdestä. Olen tätä samaa kuviota käyttänyt aiemmin Aidan takana -lapasissa.

Huivin neulominen venyi ja venyi, koska en olisi millään viitsinyt laskea kukkakuvion oikeaa kohtaa. Ei se sitten niin hankalaa ollutkaan, turhaan siirsin sitä.

Mies sanoi, että yllä olevassa kuvassa muistutan variksenpelätintä - lähinnä kai asentoni vuoksi. Riisitunturilla tuuli todella kovaa, ja miulla oli vaikeuksia pitää huivia paikoillaan.

Reunapitsin mallia etsin kauan. Selailin kirjoja ja Ravelryä ja neulelehtiä. Piti miettiä mallikerran ja huivin silmukkamääriä ja sitä, miltä pitsi näyttäisi melko paksusta langasta neulottuna. Nyt sitten on käynyt niin, että koska huivi valmistui aikoja sitten, en muista mistä loppujen lopuksi ohjeen nappasin...

Tykkään huivistani kovasti, erityisesti sen väreistä. Ja kehun vielä kerran Pirtin kehräämön lankoja - hienoa, että meiltä Suomesta löytyy tasokasta lankaa!

Neuleen tiedot ovat taas täällä.