Sain kesällä melontaretkellä Katrilta lahjaksi puuvillaisen pussin. Olin juuri ostanut uuden kirjontakirjan, jossa on toinen toistaan ihanampia kirjontamalleja. Valkea pussi oli oiva kirjontakohde. Kun vielä samaan aikaan Taija kertoi blogissaan miulle täysin uudesta ihmeestä nimeltään Soluble Canvas, oli pakko kokeilla heti.

No, en mie "ihan heti" päässyt kokeilemaan. Ensin piti tilata ihmekangasta Kirjokkaasta ja sitten oli reissua sun muuta ennen kuin pääsin aloittamaan.

Soluble Canvas toimii niin, että se harsitaan kankaaseen kiinni. Sitten vain tehdään ristipistoja. Kun kirjonta on valmis, laitetaan työ lämpimään veteen likoamaan. Soluble Canvas liukenee veteen, jäljelle jää vain kirjonta.

Tykkään kovasti ristipistoista. Niiden laskemisessa ja pistelemisessä on jotain samanlaista ihanuutta kuin ohuilla puikoilla neulomisessa. Siinä sielu lepää. (Joo, mie tiedän olevani outo...) En vain tykkää Aida-kankaasta. Seinätauluissa se vielä menee, mutta muuten olisi mukavampaa kirjoa puuvillalle tai pellavalle. Joskushan pellavakankaassa voi helposti laskea lankoja, muttei aina.

Soluble Canvas toimi muuten hyvin, mutta illalla hämärissä lampun valossa pistellessä joskus oli hankalaa nähdä reijän kohtaa.

Kirjontamallit löytyvät kirjasta "Kirjo punaista, valkoista, sinistä" (WSOY). Kirjassa on paljon kaunista kirjottavaa. Ideoita pyörii päässä...