Päätin olla neulomatta pari viikkoa, koska käteni kipeytyi sukkia neuloessani - ei ollut kovin menetyksekäs viikko neulerintamalla....

Päätin kertailla lautanauhan tekoa, sillä olen neulomassa töppösiä, johon ne sopisivat hyvin. Netistä en kauhean hyviä ohjeita löytänyt, mutta onneksi löysin vanhan monisteen kätköistäni. Sen avulla syntyikin muutama nauhan pätkä.

Hups! Tulipas nolo kuva. Miksi en siirtänyt noita kalsareita kauemmaksi???

Ensin en saanut nauhasta riittävän napakkaa ja reunat löpsyilivät, mutta harjoiteltuani kutominen alkoi sujua paremmin.  Nuo valkoiset ovat menossa niihin töppösiin.

Mies oli menossa Etolaan. Pyysin häntä tuomaan miulle sieltä laatikon niille langoille, jotka eivät mahdu piironkiini. Kun laatikko oli täynnä, kysyi mies, että mahtuivatko kaikki lankani sinne. En oikein tiennyt, miten siihen vastaisin. Lopulta mumisin, että mahtuihan sinne enemmän kuin odotin, ne tärkeimät langat. Mies tuumasi, että jaahas, pitääkö ostaa vielä toinen laatikko. Ongelmana on vain se, ettei komeroon mahdu toista laatikkoa. Huomaisikohan mies, jos siirtäisin hänen työkalupakkinsa aittaan ja laittaisin tilalle lankalaatikon?

Keskiviikkoiltana (takana 3 neulomatonta päivää) sinisen seireenin kutsu oli ylitsepääsemätön. Ajattelin, että ei kai käsi siitä nyt ärry, jos mie ihan vähäsen neulon. (Tämän suuntaisesti kai myös alkoholistit ajattelevat.) Neuloin ekan töppösen loppuun ja usean mallikerran huivia. Tutkin säärystimien ohjeita ja hipelöin lankoja.

Torstaina neuloin lisää. Yöllä näin unta, että olin Tampereen käsityömessuilla. Siellä ei ollut juuri ketään muita kuin mie. Sisään mennessä Villasukka tuli muutaman muun neulojan kanssa vastaan, muttei huomannut miuta. Yritin etsiä lankojen myyntipisteitä, mutta löysin vain humalaisen, puolalaisen torvisoittokunnan, joka soitti polkkaa. Sitten yritin etsiä niitä muita neulojia, mutta myyntikojut vain kaikkosivat ja lopulta päädyin hallin ulkopuolelle, jossa upposin polviani myöten mutaan.

Perjantaina en ehtinyt neuloa, mutta päätin, etten jatka neulelakkoa.

Tänä aamuna oli meidän Marttojen valoryijykurssi. Luulin, että saisin sen valmiiksi tänään, mutta tämä onkin työläämpi homma.

Ai niin, uusi Ulla on ilmestynyt. Tykkään monista sukka- ja lapasohjeista.

Ilmoittauduin Tuulian Taylored Sweater-kurssille joulukuussa Espoossa. Mie olen kuolannut tuon tekniikan perään siitä asti, kun siitä luin Ravelryssä. Tuulia on kehittänyt menetelmän, miten jokainen voi neuloa istuvan villapaidan mistä langasta tahansa ylhäältä alaspäin neuloen. Paitaan ei tule saumoja. Harmittelin kovasti, kun Neuleretriitti meni ohi suun, mutta tämä kyllä korvaa sen.

Sitten vielä namunen lopuksi. Sain Pirjolta tämmöisen tunnustuksen. Kiitos!

Annan tämän tällä kertaa eteenpäin vain yhdelle, Repoliinille, joka on ollut ystäväni kansakoulun ekaluokan ensimmäisestä päivästä lähtien (tai oikeastaan varmaan pari päivää ennen koulun alkua) ja joka on melko uusi  blokkaaja ja joka tekee ihania kortteja.

P.S. Tämän nolon jutun unohdin kertoa. Putosin typeryyttäni Langattomasta Lokakuusta. Tilasin epähuomiossa lankaa. Kuinka voi tilata epähuomiossa lankaa?!?!?