Marraskuun pimeyteen valmistui jo vuoden kesken ollut valoryijy. Kaivelin tänään valoryijytekeleeni esille sen jälkeen, kun olin monessa blogissa lukenut paperinarusta neulotuista kransseista. Muistin, että vuosi sitten olin aloittanut valoryijyn ompelemisen Marttojen kurssilla. Päätin, että nyt se olisi ehdottomasti tehtävä valmiiksi.

Ihmettelin kovasti, miksi se oli jäänyt kesken. Tekemättä oli vain puolitoista riviä. (Noloa - tiedän!) Miulta meni vain puoli tuntia siihen, kun ryijy jo roikkui ikkunassa valmiina. Vaikka paperinarun ompeleminen oli miusta tympeää, en voi käsittää, miksen tehnyt sitä valmiiksi jo vuosi sitten?!?

Vaikka näitä valoryijyjä on Marttojen kurssin jälkeen joka pirtin seinällä meijän kylässä, tykkään kovasti omastani. Sainpa kuin sainkin valmiiksi!!!